Siperia

Siperia tuo monille mieleen ikiroudan ja arktiset olosuhteet. Se on paljon muuta; laajoja metsiä, suunnattomia aroja, vuoristoja, tuhansia vuosia vanha historia, lukuisia kansallisuuksia ja kieliä, vanhoja perinteitä ja elämäntapoja.                   Siperia jakaantuu Länsi- ja Itä - Siperiaan sekä Venäjän Kaukoitään. Krasnojarsk on Itä-Siperiaa, sen suurin alue, joka ulottuu Jäämereltä  Altai-Sajanin vuoristoseuduille. Kaupunki sijaitsee Jenisei -joen varrella ja on Siperian vanhimpia asutuspaikkoja.



Tuvalaiset taiteilijat kutsuvat maataan ”sinisten jokien ja ikivanhan paimentolaiskulttuurin kodiksi.” Tämä pieni, itäsipearialainen tasavalta rajoittuu etelässä Mongoliaan ja pohjoisessa Irkutskiin, Krasnojarskiin ja Hakassian alueisiin. Tuvalaisia ovat hallinneet mongolit, kiinalaiset, turkkilaiset ja venäläiset. Nykyään se on yksi Venäjän kansantasavalloista.
Tuvalaiset ovat buddhalaisia, jonka yksi haara, lamaismi on maan pääuskonto. Myös shamanismi on yleistä. Hakassia on teollistuneempi kuin naapurivaltio Tuva. Se sijaitsee Länsi- ja Itä-Siperian rajalla. Siellä on useita kaivoksia ja tehtaita, mutta perinteinen vuoristo- ja arokansojen elämäntapa on myös läsnä. Teollistumisen myötä venäläisten osuus niin kielellisesi kuin taloudellisestikin on merkittävä.

Länsi-Siperiaan kuuluu pohjoisessa Uralin itäpuoliset alueet, Jamalin niemimaa, Hantien alueet, Ob-joki ja sen kylät, Tymenin, Surgutisn ja Hanti Mansian kaupungit. Etelämpänä Altain vuoristo ja Omskin kaupunki ovat läntistä osaa laajasta Siperian alueesta.     


 

 

Eeva - Maija Pietilän kuvia Siperiasta v. 2008.

32_2a31d
33_de18a
34_2d4df
35_d3c5b
36_064a3
37_a503b
38_c21ec
39_290f9
40_4b15e
41_50b23
42_0f20c
43_e6a4f